Syksy on hetkiä. Valkokuvanräpäyksiä kun silmä näkee jotain, jonka mieli haluaa tallentaa. Siitä huolimatta, että on kiire jonnekin, seuraavaan paikkaan sateen ropistessa tai tuulen puhaltaessa, kellon tikittäessä. Räps, ja syntyy muisto, kuva täynnä valoa ja väriä jonnekin muistojen valokuva-albumiin. Vaikka ei muuten ehtisi pysähtyä, hetket jäävät ja pysyvät tallessa kun muistelee taaksepäin syksyn päiviä, viikkoja,…
Tämän kesän suuri ilon aihe on ollut uskomaton marjasato. Kesäpaikan lähimetsissä ja -niityillä olemme jo poimineet lakkoja, mesimarjoja, mustikoita ja metsämansikoita. Herukoita ja karviaisia on tulossa myös paljon lähipäivinä ja -viikkoina. Kaikkein iloisin olen kuitenkin ollut villivadelmasadosta, joka on ollut aivan mieletön verrattuna moniin viime vuosiin. Vadelma on mielestäni paras marja, ja onnellisia ovat olleet…
Idea tähän blogiin syntyi melkein kaksi vuotta sitten. Kirjoitan tätä kesäpaikassamme Keski-Suomessa, samassa paikassa missä silloisen kesäloman aikana keksin, että olisipa kiva olla oma blogi. Halusin kirjoittaa ajatuksia esimerkiksi lukemistani kirjoista, jakaa luovuusideoita ja muita itseäni kiinnostavia asioita. Artikkeleita on kertynyt lähemmäs 80 ja ensimmäisen puolentoista vuoden ajan pidin yllä jokaviikkoista julkaisutahtia. Nyt juhannuksena luin…
Viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin tänne blogiin kevään rauhasta. Alkukevään rauhallisuuden lisäksi kiinnostavaa on tarkkailla niitä värejä, mitä luonnossa voi nähdä silloin kun kevätkukat ja ensimmäiset vihreän pilkahdukset vielä odottavat esiin putkahtamista. Kaupungissa huomioni ovat kiinnittäneet puunrunkojen ja oksistojen värimaailma kaarnan pintakuvioineen ja sammalkoristeineen. Myös kallioiden kivipinta ja sammaleiden eri värit nousevat yltyvässä kevätvalossa esiin…
Alkuvuodesta keksin, että olisipa kiva tutustua Suomenlinnaan paremmin. Tammi-maaliskuussa olenkin käynyt siellä silloin tällöin katsomassa taidenäyttelyitä, vierailemassa kirjastossa, kahvilla, kirkossa ja ihan vain kävelyllä. Alla muutamia kuvia viime kuukausien Suomenlinna-seikkailuiltani. Sininen hetki ja valkoinen valo Kerran olin matkalla lautalle sinisen hetken aikaan. Portin läpi kulkiessa täytyi pysähtyä ottamaan kuva sinisestä taivaasta ja jäästä, sekä oranssista…
Pitkään jatkunut valkoinen talvi ja pakkassää ovat vaihtuneet loskaan, harmauteen ja räntäsateisiin. Muutos säätilassa saa taas muistamaan, että talven jälkeen koittaa vielä joku päivä ensin pitkä kevät ja lopulta kaunis kesä. Itse kaipaankin jo kovasti kesää! Kaipaan elämää ulkona. Sitä, että voi pukea kevyttä päälle ja kävellä rauhassa ja välillä hitaastikin kaikkea ympäröivää ihaillen, ilman…
Joskus ilo katoaa elämästä, tai se löytää tiensä arkeen vain silloin tällöin, lyhyinä hetkinä, jotka katoavat nopeasti taas. Miten löytää kadotettu ilo, miten saada sitä takaisin elämään, edes vähän lisää, jos se on ollut pidempään kateissa? Näitä asioita olen miettinyt viime aikoina, ja kun viikonloppuna olin hautajaisissa, kuulin siellä kaksi mieleen jäänyttä asiaa. Kun muistotilaisuudessa…
Aloitin tammikuussa novellikokeilun. Halusin katsoa, voinko kirjoittaa tänne blogiin novellin suunnilleen kerran kuussa, samaan tapaan kuin kirjoitan muitakin kirjoituksia. Tulos löytyy blogin Novellit -sivulta, eli yhteensä kymmenen novellia, jotka myös toimivat yhtenäisenä novallisarjana! Lukiessani novelleja läpi tunnen ennen kaikkea suurta ylpeyttä. Onnistuin kokeilussani, ja niistä tuli lopulta ihan mukavia pieniä novelliluonnoksia, jotka myös toimivat kokonaisuutena….
Tässä uusintana ajatuksiani taiteesta, taiteen merkityksestä ja pitkäjänteisen tekemisen tärkeydestä viime keväältä. Mukavaa lukemista! Kirjoitan paljon siitä, miten on tärkeää aloittaa pienesti ja pyrähdyksenomaisesti vaikkapa luonnosteleminen, novellin kirjoittaminen tai muu luova harjoitus, josta voi löytää elämäänsä iloa ja inspiraatiota sekä vähitellen kehittyä ja oppia huomaamaan asioita uusilla tavoilla. Oli sitten kyse maalaamisesta, kirjoittamisesta tai elämän…
Lauantai-iltana näin jotain, josta tulin loppumattoman iloiseksi. Hyppäsin jo valmiiksi melko täyteen raitiovaunuun usean muun matkustajan kanssa Pasilan aseman kohdalla. Sää oli surkea. Oli synkkääkin synkempää, satoi tihkua, ilma oli raskas ja kaikki märkää ja harmaata. Jalkoja pakotti, olin jostain syystä poikkeuksellisen unelias ja väsynyt, mutta en päässyt istumaan koska kaikki istumapaikat olivat jo varattuja,…