Postikortteja Suomenlinnasta

Alkuvuodesta keksin, että olisipa kiva tutustua Suomenlinnaan paremmin. Tammi-maaliskuussa olenkin käynyt siellä silloin tällöin katsomassa taidenäyttelyitä, vierailemassa kirjastossa, kahvilla, kirkossa ja ihan vain kävelyllä. Alla muutamia kuvia viime kuukausien Suomenlinna-seikkailuiltani.

Valokuva merinäkymästä Suomenlinnassa
Lumi, jää, kivet ja meri

Sininen hetki ja valkoinen valo

Kerran olin matkalla lautalle sinisen hetken aikaan. Portin läpi kulkiessa täytyi pysähtyä ottamaan kuva sinisestä taivaasta ja jäästä, sekä oranssista lumesta katuvalojen loisteessa. Toisella kertaa olin käymässä Suomenlinnassa kun oli sumua ja kaikki ympärillä oli pelkkää valkoista, häikäisevää valoa vaikka missään ei näkynyt aurinkoa – eikä mitään muutakaan.

Valokuva sinisestä hetkestä tunnelin läpi Suomenlinnassa
Sininen hetki
Valokuva lumisesta ja sumuisesta ranta- ja merinäkymästä Suomenlinnassa
Valkoinen päivä
Valokuva Suomenlinnan rantakasarmista talvipäivänä
Portinvartijat

Kevään merkkejä

Viime käynnillä aurinko paistoi ja meri liplatti ihanasti kallioiden ja jäälohkareiden välissä. Aurinko lämmitti suojaisissa kallionkoloissa ja luonto ympärillä sai kaiken tuntumaan iloiselta ja toiveikkaalta. Kun vihreä vielä odottaa tuloaan, keväisen kirkaan sininen taivas ja vaikkapa voimakkaan keltainen sammal hehkuvat kirkkaana hailakasta maisemaa vasten.

Valokuva keltaisesta sammaleesta Suomenlinnassa
Keltaista sammalta
Valokuva näkymästä Suomenlinnassa
Matkalla
Valokuva kuivuneesta kaislarykelmästä kallioiden välissä Suomenlinnassa
Kaipuu merelle

Ajattelin tehdä tällaisia pikku seikkailuja Suomenlinnaan jatkossakin. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten kevät etenee hiljalleen tutuksi tulevilla reiteillä ja milloin tulee ensimmäinen päivä, kun voi kastaa jalat rantavedessä tai istua alas lämpimään kohtaan luonnostelemaan ja syömään eväitä, ilman että tulee kylmä. Sitä odotellessa!

Samankaltaiset artikkelit

  • Kestävyysharjoituksia luovuudessa

    Idea tähän blogiin syntyi melkein kaksi vuotta sitten. Kirjoitan tätä kesäpaikassamme Keski-Suomessa, samassa paikassa missä silloisen kesäloman aikana keksin, että olisipa kiva olla oma blogi. Halusin kirjoittaa ajatuksia esimerkiksi lukemistani kirjoista, jakaa luovuusideoita ja muita itseäni kiinnostavia asioita. Artikkeleita on kertynyt lähemmäs 80 ja ensimmäisen puolentoista vuoden ajan pidin yllä jokaviikkoista julkaisutahtia. Nyt juhannuksena luin…

  • Hiljaisuudesta

    Hiljaisuuden huomaa. Näin ajattelin, kun vietin pääsiäistä kesäpaikassamme Keski-Suomessa. Kaupungin huminaan ja ääniin tottuu niin, ettei niihin useimmiten kiinnitä huomiota. Vasta kun tulee rauhalliseen paikkaan keskellä metsää, etenkin kun luonto vasta alkaa heräillä, hiljaisuus on jonkin aikaa kuin paine korvissa. Sitä ei voi olla huomaamatta. Uudestaan ja uudestaan ajattelin: täällä on niin hiljaista. Ihmeellistä kyllä…

  • Ajatuksia luonnosnovellien kirjoittamisesta

    Aloitin tammikuussa novellikokeilun. Halusin katsoa, voinko kirjoittaa tänne blogiin novellin suunnilleen kerran kuussa, samaan tapaan kuin kirjoitan muitakin kirjoituksia. Tulos löytyy blogin Novellit -sivulta, eli yhteensä kymmenen novellia, jotka myös toimivat yhtenäisenä novallisarjana! Lukiessani novelleja läpi tunnen ennen kaikkea suurta ylpeyttä. Onnistuin kokeilussani, ja niistä tuli lopulta ihan mukavia pieniä novelliluonnoksia, jotka myös toimivat kokonaisuutena….

  • Kaksi kaunista kirjaa

    Joulukuussa ehdin lukea muutaman kirjan, joista kaksi paljastuivat erityisen kauniiksi kierrätyshyllyaarteiksi. Olin vuoden 2024 alussa kirjoittanut ideakarttani yhteyteen, että haluaisin lukea yhden norjalaisen nobelpalkinnon saaja Jon Fossen kirjoista sen vuoden aikana, ja löysin kuin löysinkin Morgon och kväll -teoksen erään kahvilan kierrätyshyllystä joulukuussa. Tuo sattui olemaan hänen kirjoistaan se, jonka olin ensiksi ajatellut lukevani ja…

  • Syksyn väreistä, äänistä ja tuoksuista

    Tänä syksynä on ollut kiire. Olen aloittanut uudessa työssä ja etsinyt asuntoa. Syksy on liukunut ohitse melkein huomaamatta, enkä ole ehtinyt tarkkailla ja havainnoida vuodenajan muutoksia yhtä paljon kuin yleensä. Päätinkin ottaa aistihavaintoihin loppukiriä nyt kun ruskaa on vielä hetki jäljellä, ja muutaman päivän ajan tunnustella maailmaa erityisen tarkkaavaisesti. Näin ehdin vielä saada mieleeni muistijäljen…

  • Luonnos kodista

    Viime vuosi on ollut täynnä muuttoja ja muutoksia. Olen muuttanut yhdestä kodista toiseen, asunut välissä toisten kodeissa ja myös työpaikkani muutti vuodenvaihteessa uuteen osoitteeseen. Muutoissa karsiutuu asioita, se taitaa olla kaikille muuttajille tuttu asia, ja vanhalle kodille on jätettävät jäähyväiset. Uudessa kodissa taas vie aikansa tottua ja löytää omat rutiininsa ja tapansa olla, uusia asioita…