Kestävyysharjoituksia luovuudessa

Idea tähän blogiin syntyi melkein kaksi vuotta sitten. Kirjoitan tätä kesäpaikassamme Keski-Suomessa, samassa paikassa missä silloisen kesäloman aikana keksin, että olisipa kiva olla oma blogi. Halusin kirjoittaa ajatuksia esimerkiksi lukemistani kirjoista, jakaa luovuusideoita ja muita itseäni kiinnostavia asioita. Artikkeleita on kertynyt lähemmäs 80 ja ensimmäisen puolentoista vuoden ajan pidin yllä jokaviikkoista julkaisutahtia. Nyt juhannuksena luin läpi kaikki postaukset ja ihmettelin, että onpa tullut kirjoitettua, kuvitettua ja pohdittua paljon!

Valokuva vaalealla ulkoseinällä kasvavista köynnöskasveista ja niiden voimakkaista varjoista.

Blogi luovuusideoiden toteutuskenttänä

Monen muun asian lisäksi blogista on tullut väylä toteuttaa kaikenlaisia keksimiäni ideoita, esimerkiksi kirjoitus- ja luonnosteluhaasteita. Aivan blogin alkuvaiheessa keksin ilokirja-nimisen haasteen, jonka aikana pyrin maalaamaan ilosta muistuttavia kuvia luonnoskirjaan 30 päivän ajan. Innostuin maalaamisesta sen verran paljon, että jatkoin haastetta syksyn 2024 aikana yhteensä 65 päivää. Seuraavana keväänä maalasin loput luonnoskirjan aukeamista valmiiksi toisen haastejakson aikana. Ilokirja-haasteesta voi lukea lisää täältä.

Blogin ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden eli vuoden 2025 aikana kirjoitin luonnosnovellien sarjan blogiin. Halusin nähdä, voinko kirjoittaa lyhyen ja spontaanin novellin tänne blogiin suunnilleen kerran kuussa. Yhteensä kuvitteelliseen Mäntymäen kaupunginosaan sijoittuvia novelleja kertyi 10 ja ne sekä ajatuksiani luonnosnovellien kirjoittamisesta voi lukea täältä.

Saman vuoden kesänä keksin vielä toisen haasteen, kun päätin opetella haikujen kirjoittamista haikuhaasteen muodossa. Lopulta kirjoitin kolmen vuodenajan aikana yli 130 haikua jotka myös kuvitin pieneen luonnoskirjaan, jota kutsun haikupäiväkirjaksi. Haikuhaasteesta voi lukea lisää täällä.

Luovuuden kestävyysharjoituksia

Ajattelen näitä haasteita ja muita luovuusprojekteja eräänlaisina kestävyysharjoituksina luovuudessa. Säännöllinen luovuuden harjoittaminen, vaikkapa haasteen muodossa tai viikoittaisena kirjoittamisena blogiin, on tapa pitää yllä ja kehittää luovia kiinnostuksenaiheita. Vähitellen oma kestävyys luovuuden harjoittamisessa kasvaa ja yhtälailla sitä jaksaa ja tahtoo tehdä enemmän, ja hiljalleen myös paremmin.

Haasteet ja säännöllinen tekeminen myös madaltavat rimaa saada tehtyä asioita, sillä tavoitteena on ennemminkin määrä eikä laatu. Parempi on saada aikaiseksi kuin joka kerta tehdä hyvin. Miksi? Koska muuten ei välttämättä saa tehtyä ollenkaan. Kymmenen itsensä mielestä ei niin onnistuneen kuvan, runon tai muun kirjoituksen jälkeen tuleekin yllätettyä itsensä, kun yhtäkkiä saa aikaiseksi jotain joka onkin parempaa kuin olisi odottanut.

Kuin huomaamatta luovuus saa myös enemmän aikaa päivästä tai viikosta, ja ainakin minusta on mukavampi voida lopuksi pitää käsissäni jotain itse tekemääni kuin että kaikki arjen pienet välihetket olisivat kadonneet somen ja netin selailuun tai television katseluun. Sen tapaiset asiat saavat aivan tarpeeksi aikaamme muutenkin, joten pieni hetki päivässä tai edes viikossa johonkin, joka kehittää omaa ajattelua, saa mielen lepäämään ja olon iloiseksi on minusta enemmän kuin paikallaan. Vaikka se välillä tuntuisi haasteelta tai hankalalta, lopussa luovuudelle annettu aika palkitsee, ainakin minusta!

Valokuva väriläikkäisestä paletista, siveltimestä ja kahdesta vesilasista pöydällä.

Blogi luovuusprojektien kannustimena

Blogi on ollut oivallinen motivaattori keksiä, toteuttaa ja ylläpitää säännöllistä kirjoittamista ja näitä erinäisiä luovuushaasteitani. Tahti on välillä ollut jopa aavistuksen hengästyttävä, mutta tänne kirjoittamisen takia olen ollut sekä innostunut että jaksanut saattaa haasteet loppuun ja välillä jatkaa pidempäänkin.

Tämä ei ole ollut minulle aikaisemmin mitenkään tyypillistä! Olen aina keksinyt ja aloittanutkin kaikenlaisia luovia ideoita ja projekteja, mutta harmikseni ne ovat usein jääneet kesken. Blogin takia olen oppinut ennen kaikkea saattamaan loppuun tällaisia luovia hankkeita, joita kukaan ei minulta ole pyytänyt ja joista minulle ei niin sanotusti makseta mitään. Ne vain ovat tuntuneet tärkeiltä ja tänne kirjoittaminen on antanut kannustimen saattaa asiat kunnialla loppuun asti.

Tänä vuonna luovat projektit eivät ole vähentyneet, mutta ne ovat osittain siirtyneet muualle, minkä takia blogin julkaisutahti on nyt vähäisempää kuin aiemmin. Aion silti jatkossa kirjoitella samojen aiheiden parissa tänne silloin tällöin. Toivotan kaikille lukijoille kaunista, iloista ja inspiroivaa kesää seuraavaan kertaan asti!

Samankaltaiset artikkelit

  • Varjoista ja lätäköistä

    Sataa lunta, lumi sulaa taas. Sataa lunta… Välillä aurinko paistaa, sulattaa lätäköitä kadunvarsille ja puiden alle, ja heittää varjoja lumeen ja talojen seinille. Lätäköistä puiden latvoja, taivasta, rakennuksia ja kaikkea muuta voi ihailla pinnan rajatusta peilistä. Seiniltä, lumesta ja kadulta päivän ja yön varjoja voi tutkia ja nähdä maailman eri tavalla kuin yleensä. Oletko sinä…

  • Kirjoita novelli

    ”Novelli on haastava laji”, kustannustoimittaja vastasi minulle kun kerran kokeilin onneani ja lähetin kokoelman tarinoita arvioitavaksi. Voihan se olla niinkin, mutta ei sen tarvitse olla. Ei ainakaan minusta. Koska mikä novelli on? Lyhyt tarina vain, hetken mielikuva, joskus pidempi sellainen tai useista koostuva. Kävely kaupungin, metsän tai maiseman läpi, jonka aikana havainnoi elämää. Ei muuta…

  • Kolme elämäkertaa Hilma af Klintistä

    Tammikuussa innostuin perehtymään kuvataiteilija Hilma af Klintin elämään ja päädyin lukemaan kolme hänen elämäntarinaansa ja taiteeseensa keskittyvää kirjaa. Yksi niistä on af Klintin elämään eläytyvä ja tämän persoonaa, aikaa ja taidettaan tutkiva teos, toinen on kuvitettu lastenkirja ja kolmas eräänlainen reportaasikirja, joka tarkastelee taiteilijan elämää ja perintöä tähän liittyvien ihmisten, ilmiöiden ja osoitteiden kautta Suomi-näkökulmaa…

  • Ilokuuri

    Ensimmäinen ilokirja-luonnoskirja on tullut täyteen! Selailen ihmetellen viime syksyn aikana maalaamiani luonnoksia, enkä voi uskoa, että toden teolla onnistuin silloin pitämään sellaista tahtia yllä. Nyt toukokuussa halusin palata takaisin maalaamisen pariin ja päätin siksi aloittaa kesän maalaussesongin ilokuurilla tarkoituksenani täyttää ilokirjan viimeisetkin sivut. Halusin samalla saada pitkän tauon jälkeen taas otteen maalaamisesta, jota on tänä…

  • Lue uudestaan: Kirjoita novelli

    Tälle viikolle halusin kirjoittaa novellin tänne blogiin. Yritin ja yritin, mutta siitä ei tullut mitään. Olin yliajatellut aiheen, toivoin siitä liian hienoa ja merkityksellistä, ja sen lisäksi olen mieluummin halunnut maalata, puuhailla ja oleskella ulkona kauniissa kesäisessä Helsingissä. Mutta eihän sen pitäisi olla niin vakavaa, eikä iso asia! Kyse on luonnostelusta, siitä, että tekee luovaa…

  • Kolme keväistä teetä

    On toukokuun viimeinen sunnuntai, pääskyset ovat saapuneet ja aurinko paistaa! Täydellinen päivä maistaa ensisadon teelaatuja ja syödä manteli-raparperikakkua. Tule mukaan loppukeväiselle teemaistelulle! Hiljainen Darjeeling First Flush Puttabong Tämä tee on mykkä, on ensiajatukseni tästä ensisadon Darjeeling-teestä. Kestää ja kestää, ennen kuin saan kuivista lehdistä aromia irti. Yhtä vaikeaa on saada haudutetun teen tuoksusta kiinni ja…

2 Kommenttia

  1. Olipa mukava lukea blogimatkastasi! Luovuus on kiehtova harrastus, ja pidän ajatuksestasi sen kestävyysharjoitteluna. Oli sitten kyseessä kuvataide tai kirjoittaminen, taitoja on hyvä harjoitella säännöllisesti. Joskus se voi viedä yllättäviinkin lopputuloksiin, joita ei olisi osannut edes arvata ennalta. Kunhan vain tekee 🙂 Ehkä itsekin innostun tässä vielä jatkamaan maalaamista, joka harmikseni on jäänyt nyt sivummalle.

    1. Kiva kuulla myös sinun ajatuksiasi luovasta prosessista ja säännöllisen harjoittamisen tärkeydestä. Ja hauska kuulla, että sinäkin maalaat kirjoittamisen ja musiikin lisäksi! Kai se on niin, että kaikkea ei voi tehdä samaan aikaan, vaikka kuinka tekisi mieli. Välillä jokin tai jotkin asiat nousevat keskiöön ja muut asiat jäävät taka-alalle, mutta niiden vuoro tulee ehkä taas myöhemmin. Kaikki aikanaan 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *