Syksyllä maalaamiseni ja piirtämiseni yleensä vähenee. Joinain syksyinä en tee kumpaakaan miltei ollenkaan, vaikka ympäröivää maailmaa värivaihteluiden takia olisikin mielenkiintoista vangita paperille. Taivas ei enää ole pelkkä sininen eikä puiden vihreä maailma tasasävyinen. Yksittäiset puulajit alkavat erottua toisistaan jo alkusyksystä, kun lehdet hitaasti vaihtuvat toisiin sävyihin eri tahdissa. Toisten lajien vihreä syvenee, toisten haalistuu tai…
Tänä syksynä on ollut kiire. Olen aloittanut uudessa työssä ja etsinyt asuntoa. Syksy on liukunut ohitse melkein huomaamatta, enkä ole ehtinyt tarkkailla ja havainnoida vuodenajan muutoksia yhtä paljon kuin yleensä. Päätinkin ottaa aistihavaintoihin loppukiriä nyt kun ruskaa on vielä hetki jäljellä, ja muutaman päivän ajan tunnustella maailmaa erityisen tarkkaavaisesti. Näin ehdin vielä saada mieleeni muistijäljen…
Päätin antaa itselleni haasteeksi tehdä joka päivä yhden kuvan ilokirjaan lokakuun ajan. Saa nähdä, miten siinä onnistun, en nimittäin aina ole kovin hyvä pitämään pitkäjänteisesti kiinni tällaisista itse annetuisesta tehtävistä, joita kukaan ei ole minulta pyytänyt. Tähän asti olen kuitenkin onnistunut tekemään kuvan joka päivä. Niitä on myös kertynyt muutama ylimääräinen, sillä otin varaslähdön jo…
Viime kesänä aloin käydä kirkossa. Oli aurinkoinen ja melko kuuma aamupäivä heinäkuun lopussa, kun kävelin lähikirkon ohi, ja ensimmäistä kertaa näin sen ovet auki. Olen aina ihaillut rakennuksen kauneutta, ja miettinyt, miltä se näyttää sisältä. Minulla ei ollut kiire, joten päätin käydä kurkkaamassa. Pappi seisoi ovella ja toivotti minut tervetulleeksi. Hänen vieressään seisoi mies rennossa…
Kaikki lähti siitä, kun äskettäin hankin uuden luonnoskirjan. Tällä kertaa halusin sille jonkin teeman, jonkin oman jujun, joka kantaisi sivujen läpi. Mielessä kävi, että voisin pitää kiitollisuuspäiväkirjaa luonnoskirjamuodossa. Mutta sitten ajattelin tämän blogin keskeistä ideaa; ilon, luovuuden ja inspiraation esilletuomista omasta elämästäni muille jaettavaksi. Päätinkin, että ilo saa olla myös uuden luonnoskirjani teema blogin aloittamisen…
Maalatessa, etenkin luonnostellessa, on parempi, ettei ole liika värivaihtoehtoja. Siksi maalaankin melkein vain ja ainoastaan rajatulla paletilla. Rajattu värivalikoima tuo vapauden keskittyä muuhun, kuten sommitteluun ja valööreihin, valoon ja varjoon kuvassa. Samalla rajallisuus tuo luovuutta värivalintoihin ja kuvassa säilyy toimiva väriharmonia. Mutta ajattelen, että rajattu paletti on muutakin. Ehkä se voisi olla vertauskuva useimmille asioille…
Puhuin puhelimessa ystävän kanssa muutama päivä sitten. Kerroin, että olen aloittanut blogin pitämisen ja että aloin epäröidä kuvieni jakamista täällä jo ennen kuin oikeastaan olen päässyt alkuun. Enhän ole kovinkaan harjaantunut kuvantekijä ja usein maalaan ja piirrän melko levottomasti, sotkuisesti ja huolimattomia kuvia. Kehtaako sellaista näyttää? Siitähän nimikin tulee, ”Luonnoksia elämästä” Ystävällä oli tähän hyvä…
Joskus huvittaisi maalata, mutta ei jaksa tai viitsi aloittaa kuvan tekoa. Ehkä tekee mieli vain kastaa sivellin ja leikkiä väreillä, saada jotain aikaan paperille. Kuvan tekeminen voi väsyneenä, stressaantuneena tai ajan puutteessa tuntua hankalalta, eikä halua suunnitella, tarkkailla ja hahmotella. Silti haluaisi tehdä jotain maalaustarvikkeillaan tai kaipaa maalaamisen tuomaa rauhoittumista, iloa ja hyvää mieltä. Värimeditaation…
Aloitin maalaamisen ja piirtämisen muutama vuosi sitten. Lukion ja sen jälkeisen välivuoden jälkeen en ole harrastanut kumpaakaan oikeastaan ollenkaan, mutta vuonna 2020 pandemian aikainen eristys ja uusi perheenjäsen nimeltä koiranpentu saivat innostumaan luonnostelusta uudestaan yli viidentoista vuoden tauon jälkeen. Olen alusta asti ollut melko rennoin mielin lopputuloksen suhteen. Tärkeintä on aloittaa ja saada aikaan. Vien…