Luin vastikään kaksi hyvin erilaista kierrätyshyllykirjaa, jotka kuitenkin käsittelivät kumpikin mielenkiintoisella tavalla samanlaisia teemoja ja kysymyksiä. 90-luvulla ilmestyneet Andreï Makinen Ranskalainen testamentti ja Shirley MacLainen The Camino kysyvät kumpikin mikä meidän elämäntarinoissamme on lopulta totta, mikä saa ihmiset kirjoittamaan kirjoja, mikä on tärkeää, mikä on oman elämän suunta, mihin kuulumme sekä mitä päätämme tehdä elämällämme…
Viime syksynä keksin luonnoskirjaprojektin nimeltä ilokirja, johon sitten hurahdin oikein kunnolla. Maalasin lopulta 65 päivän ajan jokaisena päivänä yhden iloisen tai iloisesta asiasta muistuttavan kuvan. Joulukuun alussa ilokirja sai jäädä tauolle, koska muutenkin maalaan vähemmän tai en ollenkaan talvisin. Luonnoskirjaan jäi vielä kahden viikon edestä aukeamia, ja päätin palata ilokirjan pariin taas keväällä. On siis…
Joskus inspiraation aiheita voi olla liikaa elämässä! Silloin voi tulla jopa inspiraatioähky. Ehkä sitä hyppelehtii innostavasta ja iloa herättävästä asiasta toiseen, tekee vähän sitä, vähän tätä, liittyy tuohon nettiyhteisöön, sitten tähänkin, kokeilee yhtä harrastusta, sitten lyhytkurssia jossain muussa asiassa, etsii tuntitolkulla tietoa netistä, lainaa kirjastosta aivan liian ison pinon kirjoja tai katsoo sata videota putkeen…
Tämä on neljäs osa kuvitteelliseen Mäntymäen kaupunginosaan sijoittuvasta luonnosnovellien sarjasta. Tällä sivulla voit lukea lisää bloginovellien kirjoittamisesta ja muut sarjan novellit! Mitä tehtäisiin? kysyn pojilta, kun olemme tuoneet tarhareput perheen kotiin ja he ovat syöneet välipalaa. Voidaanko mennä leikkipuistoon? Aksu, jonka kotona olemme, kysyy. Joo, mennään! Sakke yhtyy mukaan. Molemmat katsovat minua. Nyökkään, sanon: Okei,…
Kirjoitan paljon siitä, miten on tärkeää aloittaa pienesti ja pyrähdyksenomaisesti vaikkapa luonnosteleminen, novellin kirjoittaminen tai muu luova harjoitus, josta voi löytää elämäänsä iloa ja inspiraatiota sekä vähitellen kehittyä ja oppia huomaamaan asioita uusilla tavoilla. Oli sitten kyse maalaamisesta, kirjoittamisesta tai elämän havainnoimisesta, luovat pienharjoitukset ovat monesti tämän blogin aiheita ja innostun niistä itse valtavasti. Yhtä…
Välillä kierrätyshyllyistä löytyy itselle vanhoja tuttuja! Viime viikkojen aikana olenkin viettänyt aikaa kahden hyvän ystävän seurassa. Päivittäin olen lukenut muutaman runon tai päiväkirjaotteen Kerstin Söderholmin Dikter och prosa -teoksesta ja sen jälkeen lukenut itselleni ääneen ranskankielisestä Anne Morrow Lindberghin kirjasta Solitude face à la mer. Lisää näistä teoksista alla! Kerstin Söderholm: Dikter och prosa Kerstin…
Tässä on uudelleenjulkaisuna syksyllä kirjoittamani artikkeli rajatun paletin käytöstä luonnostellessa. Esittelen oman vakiopalettini ja rajatun paletin harjoituksia sekä jaan ajatuksia minimalismin mieltä avartavasta vaikutuksesta elämässä muutenkin. Inspiroivaa lukemista! Maalatessa, etenkin luonnostellessa, on parempi, ettei ole liika värivaihtoehtoja. Siksi maalaankin melkein vain ja ainoastaan rajatulla paletilla. Rajattu värivalikoima tuo vapauden keskittyä muuhun, kuten sommitteluun ja valööreihin,…
Oletko jo kokeillut novellin kirjoittamista? Tässä on muutama vinkki, miten voit kehittyä kirjoittajana. Tärkeää on päästä alkuun, ja lähestyä kirjoittamista pieni askel kerrallaan. On myös hyvä kokeilla käsin kirjoittamista sekä muokkausvaiheessa ääneenlukemista. Inspiroivia kirjoitushetkiä! Vartti kerrallaan Joskus haluaisi kirjoittaa, mutta on vaikea aloittaa. Silloin tekeminen kannattaa jakaa pieniin osiin. Aloita vartista! Tee näin: Kirjoitusvartit voi…
Tämä on kolmas osa kuvitteelliseen Mäntymäen kaupunginosaan sijoittuvasta luonnosnovellien sarjasta. Tällä sivulla voit lukea lisää bloginovellien kirjoittamisesta ja muut sarjan novellit! Varis lentää lumimaiseman halki. Valkoinen taivas, valkoinen maa, synkät puunrungot. Musta lintu ja kraa-kraa ilmassa. Missään ei näy jalankulkijoita, ei autoja, ei muuta elämää. Sitten, askeleet hangessa. Nainen nostaa jalkojaan vuorotellen kaikilla voimillaan ja…
Lauantaiaamuna herään lokkien kirkumiseen. Kevät on tullut! Aamuteen jälkeen menemme koiran kanssa lenkille Töölönlahdelle. Kaupungin yllä on erikoinen valo – aurinko paistaa kirkkaan himmeästi, ohuen utuisen ilman läpi. Kaikki on häikäisevää ja aavistuksen taianomaista. Hidastettu, melkein pysähtynyt aamupäivän hetki. Kuin keijukaispölyä olisi ripoteltu kaikkialle ja maailma näyttää siltä, että se on mahdollisuuksia täynnä. Ympärillä kuuluu…