Tämä on toinen osa kuvitteelliseen Mäntymäen kaupunginosaan sijoittuvasta luonnosnovellien sarjasta. Tällä sivulla voit lukea lisää bloginovellien kirjoittamisesta ja muut sarjan novellit! Omenankukkien terälehdet täyttävät ilman, putoilevat maahan kuin keväinen lumisade. Tyttö kävelee mäkeä ylös uudet lenkkarit jalassa, astuu voikukkien ja valkovuokkojen välistä mäntyjen ja koivujen alla, kunnes tulee kovalle kalliolle, seuraa sen railoja ylös mäenlaelle…
Kaipaatko kesää? Niin minäkin! Helmikuu on jo puolessavälissä, valo lisääntyy, talvi ei tahdo tulla tänä vuonna ollenkaan. Kevät lähenee pikkuhiljaa, ja sen jälkeen, vielä kaukana siintävä, uusi kesä. Onkin hyvä hetki muistella kesän aistimaailmaa yrttiteemaistelulla. Olen kerännyt, kuivannut ja sekoittanut alla esittelemäni yrttiteesekoitukset itse. En ole koskaan tainnut oikein kunnolla maistella omia yritteteeskoituksiani. Yleensä poimin…
Alla on uudelleenjulkaisuna syksyllä kirjoittamani artikkeli ajatuksistani blogin ideasta ja teemoista. Inspiroiduin itse oikein kunnolla ja alkoi tehdä mieli maalata taas. Ehkä ensi viikonloppuna? Mukavaa lukemista! Puhuin puhelimessa ystävän kanssa muutama päivä sitten. Kerroin, että olen aloittanut blogin pitämisen ja että aloin epäröidä kuvieni jakamista täällä jo ennen kuin oikeastaan olen päässyt alkuun. Enhän ole…
”Novelli on haastava laji”, kustannustoimittaja vastasi minulle kun kerran kokeilin onneani ja lähetin kokoelman tarinoita arvioitavaksi. Voihan se olla niinkin, mutta ei sen tarvitse olla. Ei ainakaan minusta. Koska mikä novelli on? Lyhyt tarina vain, hetken mielikuva, joskus pidempi sellainen tai useista koostuva. Kävely kaupungin, metsän tai maiseman läpi, jonka aikana havainnoi elämää. Ei muuta…
Tämä on ensimmäinen osa kuvitteelliseen Mäntymäen kaupunginosaan sijoittuvasta luonnosnovellien sarjasta. Tällä sivulla voit lukea lisää bloginovellien kirjoittamisesta ja muut sarjan novellit! Tonttu seisoo ikkunalaudalla ja odottaa päivää valkenevaksi. Lakki on punainen, hymy virneessä, jalassa keltaiset kengät ja vihreä reppu selässä. Ties minne se on matkalla. Esko katsoo Virpin lähettämää viestiä. Ties minne se on matkalla….
Viime vuosi on ollut täynnä muuttoja ja muutoksia. Olen muuttanut yhdestä kodista toiseen, asunut välissä toisten kodeissa ja myös työpaikkani muutti vuodenvaihteessa uuteen osoitteeseen. Muutoissa karsiutuu asioita, se taitaa olla kaikille muuttajille tuttu asia, ja vanhalle kodille on jätettävät jäähyväiset. Uudessa kodissa taas vie aikansa tottua ja löytää omat rutiininsa ja tapansa olla, uusia asioita…
Joulukuussa ehdin lukea muutaman kirjan, joista kaksi paljastuivat erityisen kauniiksi kierrätyshyllyaarteiksi. Olin vuoden 2024 alussa kirjoittanut ideakarttani yhteyteen, että haluaisin lukea yhden norjalaisen nobelpalkinnon saaja Jon Fossen kirjoista sen vuoden aikana, ja löysin kuin löysinkin Morgon och kväll -teoksen erään kahvilan kierrätyshyllystä joulukuussa. Tuo sattui olemaan hänen kirjoistaan se, jonka olin ensiksi ajatellut lukevani ja…
Mitä sinä teet uutenavuotena? Onko sinulla jokin erityinen rituaali, jolla valmistaudut tulevaan vuoteen? Minulla on, ja seuraavaksi aion kertoa siitä! Nämä harjoitukset ovat oivallista tekemistä esimerkiksi uudenvuodenpäivänä, kun maailma on pysähtynyt juhlimisen jälkeen ja odottaa kuin syvä hengenveto, ennen kuin kello lähtee taas käyntiin ja arki palaa normaaliksi. Jo vuosien ajan tapanani on ollut tehdä…
Tässä tulee luonnoskirjan täydeltä iloa! Sain nimittäin syksyllä aloittamani ilokirja-luonnoskirjan (melkein) kokonaan täyteen. Alla muutamia ajatuksia ilokirjarutiinista ja miten se kannatteli minua läpi harvinaisen kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn. Ilokirja oli tämän kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn pelastaja. Yhteensä maalasin 65 aukeamaa iloisia kuvia, ja maalasin joka päivä tuon reilun kahden kuukauden aikana. Onnistuin maalaamaan kuvan joka…
Tämän blogin alkuperäinen idea oli kirjoittaa kierrätyshyllyistä löytämistäni kirjoista. Oli kaunis kesäpäivä, istuin kesäpaikkamme terassilla, oli helle ja heinäkuu ja luonto vasta heräämässä aamuvarhaisella. Muut nukkuivat vielä ja sain syödä aamiaista yksin kirjan kanssa – oma pieni hetki, josta pidän aina kovasti. Paikallisen kirkonkylän kirjastossa oltiin tehty suursiivousta, ja olin haalinut mukaan viisi kirjaa siellä…