Rajattu paletti

Maalatessa, etenkin luonnostellessa, on parempi, ettei ole liika värivaihtoehtoja. Siksi maalaankin melkein vain ja ainoastaan rajatulla paletilla. Rajattu värivalikoima tuo vapauden keskittyä muuhun, kuten sommitteluun ja valööreihin, valoon ja varjoon kuvassa. Samalla rajallisuus tuo luovuutta värivalintoihin ja kuvassa säilyy toimiva väriharmonia.

Mutta ajattelen, että rajattu paletti on muutakin. Ehkä se voisi olla vertauskuva useimmille asioille elämässä. Että yksinkertainen riittää, että tarkkaan valikoitu on tarpeeksi.

Mutta ajattelen, että rajattu paletti on muutakin. Ehkä se voisi olla vertauskuva useimmille asioille elämässä. Että yksinkertainen riittää, että tarkkaan valikoitu on tarpeeksi. Tuhatta ja sataa esinettä, välinettä ja tarviketta, tai tässä tapauksessa väriä, ei tarvitse hankkia, kun pienemmälläkin valikoimalla saa luotua kaiken tarvittavan. Elämä on helpompaa, kun on ennemminkin laadukkaita ja tarkkaan valikoituja asioita käytössä. Kun löytää oikean, toimivan kokonaisuuden palettiinsa, tai mihin vain, ei tarvitse kovin paljon muuta.

Kuuden sävyn klassikko

Kuudella perusvärillä pääsee pitkälle. Siksi melkein kaikissa kaupoista saatavissa valmiissa paleteissa on mukana kylmät ja lämpimät perusvärit, keltainen, punainen ja sininen. Niillä saa sekoitettua väriympyrän värit, ja kaikki välivärit sekä kirkkaina että murrettuina. Kolmea näistä yhteen sekoittamalla saa aikaan maavärejä, ruskeita, harmaita ja myös mustaa, kun sekoitus on oikein voimakasta. Tällaisella paletilla kannattaakin aloittaa, että värit tulevat tutuiksi ja oppii, mistä yhdistelmistä pitää.

Näiden lisäksi hyvässä peruspaletissa on hyvä olla mukana muutama maaväri, kuten poltettu sienna ja keltaokra. Näin saa nopeammin aikaan erilaisia ruskeita ja harmaan ja mustan sävyjä ilman, että tarvitsee aina sekoittaa kaikki kolmesta sävystä.

Yhdeksän tehokasta ja kaunista sävyä

Olen monissa asioissa minimalisti, ja koska maalaan enimmäkseen vain nopeita luonnoksia kotona, koiran kanssa kävellessä, reissussa tai hetken aikaa ulkona istuessani, olen suunnitellut itselleni pienen ja kevyen peruspaletin. Pakkaan mieluummin mukaan helposti mukana kulkevan valikoiman laadukkaita värejä, joista voin sekoittaa tärkeimmät tarvitsemani sävyt, kuin ison ja turhaa tilaa vievän rasian. Näin en joudu myöskään käyttämään turhaa aikaa värien välillä valitsemiseen.

Omassa peruspaletissani on yhdeksän sävyä. Sitä suunnitellessani minulla oli muutama kriteeri. Ensinnäkin halusin, että kaikki sävyt ovat läpikuultavia. Tämä on akvarellissa tärkeää, etenkin jos sekoittaa värejä paljon. Jos sekoittaessa usea sävy on peittävä, voi lopputulos olla samea. Akvarellissa upeaa on juuri läpikuultavuus, se miten valkoinen paperi hohtaa pigmentin läpi kuvassa. Mitä useampi väri paletilla on läpikuultava, sen varmemmin värit pysyvät kirkkaina, vaikka sekoittaisi useaa keskenään.

Kutsun näitä kahden värin ”varmoja” yhdistelmiä suoriksi valinnoiksi.

Toiseksi halusin, että voin korkeintaan kahta sävyä keskenään sekoittamalla saada aikaan kaikki tarvitsemani värit, mukaan luettuna erilaiset harmaat, ruskeat ja mustat. Siksi paletissani on esimerkiksi poltettu sienna ja ultramariini, joka ovat luottosekoitukseni mustaa ja harmaata varten. Paletissa on mukana myös viridiaaninvihreä, josta saa maavärien, keltaisen ja sinisten kanssa vaikka minkälaisia erilaisia vihreän tai turkoosin sävyjä. Kutsun näitä kahden värin ”varmoja” yhdistelmiä suoriksi valinnoiksi. Näillä suorilla valinnoilla saan luonnostellessani nopeasti ja sen enempää miettimättä kaikki tarvitsemani värisävyt.

Kolmanneksi halusin, että pidän jokaisesta väristä itsenään, eli jos käytän kutakin väriä yksinään, pidän siitä ja se puhuttelee minua. Siksi jätin pois kylmän keltaisen ja lämpimän punaisen, joista en erityisemmin pidä akvarelleilla maalatessa.

Tämä on siis rajattu palettini, se, joka minulla on mukana ulkona ja reissussa. Omistan tietenkin muitakin sävyjä, ja minulla on kotimaalaamista ja kursseja varten laajempi paletti. Mutta mielenkiintoista kyllä, en useinkaan kaipaa tämän yhdistelmän ulkopuolisia sävyjä.

Kolmen sävyn taika

…mitä rajatumpi värivalikoima, sen avarammin näkee maailman.

Olen oppinut, että mitä rajatumpi värivalikoima, sen avarammin näkee maailman. Kolmella perusvärillä saa usein aikaan ihan tarpeeksi, ja rajatut sekoitusmahdollisuudet opettavat, miten vähästä voi olla niin moneksi. Leikinkin usein kolmen värin paleteilla, ja maalaan silloin tällöin kokonaisen kuvan pelkästään kolmella sävyllä ja niiden sekoituksilla. Kunhan on jonkinlainen keltainen, jonkinlainen punainen ja jonkinlainen sininen, pääsee pitkälle. Oma lempiyhdistelmäni on lämmin keltainen, kylmä punainen ja vaihdellen lämmin tai kylmä sininen.

Yksi mielenkiintoinen kolmen sävyn paletti on musta (tai tummanharmaa, kuten Paynen harmaa), punainen ja keltainen. Tätä voi muunnella eri tavoin. Yksi yhdistelmä on musta + kylmä keltainen + kylmä punainen. Tästä saa vielä melko raikkaita vihreitä aikaan, joten se sopii jopa kesäiseen maisemamaalaukseen, vaikkakin melko rajattuun sellaiseen. Toinen vaihtoehto on musta + kylmä punainen + keltaokra. Kylmästä punaisesta saatavat vaalenpunaiset ja liilat tuovat raikasta kontrastia sameammille vihreille ja keltaokran täyteläisyydelle. Kolmas vaihtoehto, eli musta + lämmin punainen + keltaokra, sopii syksyiseen maalaukseen ja miksei myös interiööreihin.

Olen luonnostellut näillä yhdistelmillä vielä melko vähän, mutta ne tuovat mukavaa haastetta ja vaihtelua tavalliseen värivalikoimaani verrattuna. Aivan koko ajan en jaksaisi näillä maalata, mutta on hauska huomata, miten hienoja vihreitä voi saada aikaan mustan ja keltaisen yhdistelmällä, ja miten tyylikkäitä väriyhdistelmiä näillä sävyillä saa aikaan.

Maailmaa katselee aina hieman uusin silmin kun värejä sekoittaessa joutuu etsimään sävyn, joka on jotenkuten sinnepäin sen sijaan, että aina saa juuri todenmukaisen värin.

Suosittelen kokeilemaan värimeditaatiota erilaisilla kolmen (tai useamman) värin yhdistelmillä! Suosittelen myös kokeilemaan luonnostelua tai valmiimmankin kuvan maalaamista käyttäen vain kolmea sävyä, jos itse harrastat maalaamista. Maailmaa katselee aina hieman uusin silmin kun värejä sekoittaessa joutuu etsimään värin, joka on jotenkuten sinnepäin sen sijaan, että aina saa juuri todenmukaisen värin. Tämä lisää luovuutta ja antaa uusia näkökulmia elämään, mikä on tietysti kaikin puolin hyvä juttu!