Kesän kaipuu

Pitkään jatkunut valkoinen talvi ja pakkassää ovat vaihtuneet loskaan, harmauteen ja räntäsateisiin. Muutos säätilassa saa taas muistamaan, että talven jälkeen koittaa vielä joku päivä ensin pitkä kevät ja lopulta kaunis kesä. Itse kaipaankin jo kovasti kesää!

Kaipaan elämää ulkona. Sitä, että voi pukea kevyttä päälle ja kävellä rauhassa ja välillä hitaastikin kaikkea ympäröivää ihaillen, ilman että tulee kylmä. Kaipaan värejä ja tuoksuja, kaikkea vihreää ja elävää ympärillä. Kaipaan kiireettömyyttä, iloisempia ihmisiä ja luonnon heräämistä. Kaipaan auringon lämpöä iholla ja ilmassa ja hetkiä, kun voi istua ulkona jossain ja katsella maisemaa ja unohtua ajatuksiin.

Kaipaan kesän kauneuden ja valon maalaamista ja luonnostelua. Kaipaan järvessä ja meressä uimista ja ulkoilevien koirien kesäriemun seuraamista. Kaipaan lintujen laulua ja sitä lohdullista ääntä, joka kuuluu kun lempeä tuuli heiluttaa puiden latvoja ja hennon vihreät lehdet suhisevat kaikkialla ympärillä. Kaipaan auringossa sulavaa jäätelöä, ulkona syömistä ja sandaalikelejä.

Mitä sinä kaipaat kesässä, vai kaipaatko vielä ollenkaan?

Valokuva kukkivista iiriksistä.
Kesäinen puutarha

Samankaltaiset artikkelit

  • Luonnoskirja täynnä iloa

    Tässä tulee luonnoskirjan täydeltä iloa! Sain nimittäin syksyllä aloittamani ilokirja-luonnoskirjan (melkein) kokonaan täyteen. Alla muutamia ajatuksia ilokirjarutiinista ja miten se kannatteli minua läpi harvinaisen kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn. Ilokirja oli tämän kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn pelastaja. Yhteensä maalasin 65 aukeamaa iloisia kuvia, ja maalasin joka päivä tuon reilun kahden kuukauden aikana. Onnistuin maalaamaan kuvan joka…

  • Syksyn luonnoksia

    Syksyllä maalaamiseni ja piirtämiseni yleensä vähenee. Joinain syksyinä en tee kumpaakaan miltei ollenkaan, vaikka ympäröivää maailmaa värivaihteluiden takia olisikin mielenkiintoista vangita paperille. Taivas ei enää ole pelkkä sininen eikä puiden vihreä maailma tasasävyinen. Yksittäiset puulajit alkavat erottua toisistaan jo alkusyksystä, kun lehdet hitaasti vaihtuvat toisiin sävyihin eri tahdissa. Toisten lajien vihreä syvenee, toisten haalistuu tai…

  • 40 päivää iloa

    Tänään olen maalannut neljäkymmentä kuvaa ilokirjaan! Aikamoinen saavutus. Ihme suorastaan, täytyy sanoa. En olisi uskonut, että todella jaksaisin, haluaisin tai viitsisin jatkaa tätä ideaani aivan joka ikinen päivä haasteeni ajan ja vielä sen yli. Näyttää myös siltä, että into ilokirjaan maalaamiseen ei ole heti loppumassa. Yhä edelleen jaksan ottaa maalaustarvikkeet esiin, avata uuden aukeaman luonnoskirjassani…

  • Kadonnutta iloa etsimässä

    Joskus ilo katoaa elämästä, tai se löytää tiensä arkeen vain silloin tällöin, lyhyinä hetkinä, jotka katoavat nopeasti taas. Miten löytää kadotettu ilo, miten saada sitä takaisin elämään, edes vähän lisää, jos se on ollut pidempään kateissa? Näitä asioita olen miettinyt viime aikoina, ja kun viikonloppuna olin hautajaisissa, kuulin siellä kaksi mieleen jäänyttä asiaa. Kun muistotilaisuudessa…

  • Varjoista ja lätäköistä

    Sataa lunta, lumi sulaa taas. Sataa lunta… Välillä aurinko paistaa, sulattaa lätäköitä kadunvarsille ja puiden alle, ja heittää varjoja lumeen ja talojen seinille. Lätäköistä puiden latvoja, taivasta, rakennuksia ja kaikkea muuta voi ihailla pinnan rajatusta peilistä. Seiniltä, lumesta ja kadulta päivän ja yön varjoja voi tutkia ja nähdä maailman eri tavalla kuin yleensä. Oletko sinä…

  • Talvipäivän teemaistelu

    On aika maistella teetä taas! Viime kerrasta onkin kulunut pitkä aika. Juon teetä päivittäin, aamulla ja iltapäivällä, ja pyrin juomaan laadukasta teetä jos voin. Kaappini hienosta teevalikoimasta huolimatta pysähdyn kuitenkin vain harvoin tuoksuttelemaan ja maistelemaan juomaani teetä tarkemmin, ja monet makuvivahteet menevät arjen menoissa ohi. Silloin tällöin onkin hyvä pysähtyä vaikka rauhallisena lauantai-iltapäivänä hauduttamaan ja…