Lue uudestaan: Tee oma mandala

Tässä on blogin tähän mennessä suosituin artikkeli uusintana! Viikko toisensa jälkeen tämä nimittäin löytää lukijoita, vaikka julkaisemisesta on melkein vuosi. Artikkelia uudestaan lukiessa ja kuvia katsellessa alkoikin tehdä mieli maalata ja piirtää mandaloita taas. Ehkä teen muutaman tulevana viikonloppuna, tai sitten voisin värittää yhden tekemistäni värityssivuista, joita voi vapaasti tulostaa täältä blogista väritettäväksi. Toivotan hauskaa mandalainspiraatiota sinullekin!

Oletko koskaan halunnut piirtää tai maalata mandalan, mutta et tiedä miten tehdä tai mistä aloittaa? Tässä muutama vinkki, miten päästä alkuun!

Miksi mandala?

Mandalan tekemiseen ei myöskään tarvitse osata maalata tai piirtää, kunhan piirtää viivoja ja tekee kuvioita, jotka jotenkuten toistavat itseään säännönmukaisesti.

Mandalan maalaaminen ja piirtäminen on samanlaista meditatiivista harjoitusta kuin värimeditaation tekeminen. Sitä voi tehdä vapaalla kädellä tai apuviivoja seuraten, sitä voi tehdä rajatulla paletilla, kaikilla mahdollisilla väreillä, tai ihan vain yksivärisesti. Kuvioiden toistaminen ja jatkaminen tuo tähän maalaamis- ja piirtämisharjoitukseen meditatiivisen elementin.

Mandalaa voi maalata tai piirtää kun ei keksi mitä maalaisi tai piirtäisi muuten. Sitä voi tehdä lämmittelyharjoituksena, ilokirjaharjoituksena, tai ihan vain meditaationa itsenään. Mandalan tekemiseen ei myöskään tarvitse osata maalata tai piirtää, kunhan piirtää viivoja ja tekee kuvioita, jotka jotenkuten toistavat itseään säännönmukaisesti.

Mandalan tekeminen symmetrisesti

Alla on esimerkki mandalan tekemisestä symmetrisesti, mikäli haluaa tehdä säännönmukaisen mandalan tai piirtää vaikkapa oman värityssivun. Apuviivakehikkoa varten tarvitset paperia, lyijykynän, pyyhekumin ja viivoittimen. Mieltymyksen mukaan voit myös käyttää harppia kehien piirtämiseen. Tee symmetrinen mandala näin:

  1. Mittaa paperille neliön kokoinen alue.
  2. Vedä viivoittimen avulla neljä apuviivaa poikittain neliön kulmista vastakkaisiin kulmiin ja paperin keskeltä, niin että saat kahdeksan yhdeksänkymmenen asteen piirakkapalaa.
  3. Päätä, mihin kohtiin haluat apukehät. Itse tein 21 cm:n neliöön yhteensä neljä apukehää hieman eri etäisyyksille toisistaan. Merkitse etäisyydet pistein ja vedä kehät niitä seuraten joko vapaalla kädellä tai harpin avulla (itse piirrän ne useimmiten vapaalla kädellä – eihän tämä niin vakavaa ole!).
  4. Mandalan apukehikko on valmis, nyt voit aloittaa kuvion tekemisen tussilla tai kuitukärkikynällä. Aloita keskeltä ja jatka kuvioiden tekemistä ulospäin. Rytmin, kuviot ja tiheyden valitset itse!
  5. Kun kuvio on valmis, pyyhi apuviivat pois pyyhekumilla.
Apuviivoille piirretty mandala
Valmis mandala

Meditaatiota ja mielikuvitusta

Mandalaa tehdessä luo kuvaa ilman, että tekee kuvaa. Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoista.

Mandalaa tehdessä luo kuvaa ilman, että tekee kuvaa. Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoista. Mandalat saavat ajattelemaan lumihiutaleita tai kukkia, ja usein ne muistuttavat jostain, mistä ei aivan saa otetta. Esittävässä esittämättömyydessään ne jäävät mysteeriksi. Ne näyttävät joltain ja silti eivät. Se on kuin kananmunien värjäämistä pääsiäisenä sipulinkuorien ja silkkipaperin avulla. Koskaan ei tiedä, minkälainen lopputuloksesta tulee.

Kuvioita maalatessa ja piirtäessä aika unohtuu ja keskittyminen kasvaa, mutta samalla mieli on levossa ja voi ajatella muuta, tai vaikkapa kuunnella ohjelmaa tai musiikkia. Mandalan tekeminen rentouttaa, mutta se kasvattaa myös mielikuvitusta. Voisi kuvitella, että se myös kehittää ongelmanratkaisukykyä, kun sitä tehdessä pyrkii keksimään aina uusia kuvioita ja yhdistelmämahdollisuuksia. En tiedä, voisinko tehdä kahta samanlaista mandalaa edes vahingossa, niistä tulee aina omia lumihiutaleitaan siinä mielessä.

Mandaloiden maalaaminen on minusta erityisen rentouttavaa. Sivellintä pitää ja on samalla mahdotonta hallita – mandalasta ei voi mitenkään tulla kovin selkeä ja täydellinen, kun sivellin vetää minne sattuu ja väri on välillä paksumpaa, välillä vetisempää, joskus jo melkein kuivaa ja hankalaa levittää. Se on vapauttavaa, eikä auta kuin jatkaa. Lopputulos ei tässä ole ollenkaan tärkeää, vaan tekeminen, toistuvien kuvioiden luomisen pariin rauhoittuminen.

Ehkä sinäkin haluat kokeilla? Suosittelen sekä mandalan maalaamista että piirtämistä. Ja jos mandalan tekeminen itse tuntuu liian isolta askeleelta, ehkä mandalan värittäminen voisi tuntua helpommin lähestyttävältä? Seuraavassa artikkelissa jaan kolme väritysmandalaa kaikkien iloksi. Inspiroivia loppusyksyn päiviä siihen asti!

Pinkille taustalle maalattu punainen mandala
Lähivärien hillitty voima näkyy myös mandaloissa

Samankaltaiset artikkelit

  • Lue uudestaan: Varjoista ja lätäköistä

    Illat alkavat ovat pimeän pimeitä, kaduille kertyy vesilammikoita ja niihin puista putoilevia lehtiä. Syksy näkyy ja tuntuu vähitellen yhä enemmän. On siis tullut aika tarkkailla varjoja ja lätäköitä taas! Kirjoitin alla olevan artikkelin alunperin helmikuussa. Lopputalviset kuvat ja ajatukset ovatkin ajankohdan mukaisia ja muistuttavat, että nyt kannattaa nauttia, kun puissa on vielä lehtiä, ulkona voi…

  • Varjoista ja lätäköistä

    Sataa lunta, lumi sulaa taas. Sataa lunta… Välillä aurinko paistaa, sulattaa lätäköitä kadunvarsille ja puiden alle, ja heittää varjoja lumeen ja talojen seinille. Lätäköistä puiden latvoja, taivasta, rakennuksia ja kaikkea muuta voi ihailla pinnan rajatusta peilistä. Seiniltä, lumesta ja kadulta päivän ja yön varjoja voi tutkia ja nähdä maailman eri tavalla kuin yleensä. Oletko sinä…

  • Lue uudestaan: Värimeditaatio

    Tässä on yksi lempiharjoituksistani uusintana. Mukavaa lukemista! Joskus huvittaisi maalata, mutta ei jaksa tai viitsi aloittaa kuvan tekoa. Ehkä tekee mieli vain kastaa sivellin ja leikkiä väreillä, saada jotain aikaan paperille. Kuvan tekeminen voi väsyneenä, stressaantuneena tai ajan puutteessa tuntua hankalalta, eikä halua suunnitella, tarkkailla ja hahmotella. Silti haluaisi tehdä jotain maalaustarvikkeillaan tai kaipaa maalaamisen…

  • Kevään värit

    Viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin tänne blogiin kevään rauhasta. Alkukevään rauhallisuuden lisäksi kiinnostavaa on tarkkailla niitä värejä, mitä luonnossa voi nähdä silloin kun kevätkukat ja ensimmäiset vihreän pilkahdukset vielä odottavat esiin putkahtamista. Kaupungissa huomioni ovat kiinnittäneet puunrunkojen ja oksistojen värimaailma kaarnan pintakuvioineen ja sammalkoristeineen. Myös kallioiden kivipinta ja sammaleiden eri värit nousevat yltyvässä kevätvalossa esiin…

  • Inspiroivia haikukirjoja

    Haiku vie lähelle. Näin ajattelen, kun luen oikein koskettavia haikurunoja. Jokin haikun lyhyessä ja pelkistetyssä muodossa sekä välittömyydessä voi saada aikaan aivan erityisen läsnäolon kokemuksen runoa lukiessa. Kun kesäkuussa innostuin haasteen muodossa opettelemaan haikujen kirjoittamista, hain inspiraatiota kirjastosta lainaamistani haikukirjoista. Alla esittelen niistä muutaman! Tomas Tranströmer: Haikudikter Ruotsalainen runoilija Tomas Tranströmer otti haikurunouden omakseen sen…