Luonnos kodista

Viime vuosi on ollut täynnä muuttoja ja muutoksia. Olen muuttanut yhdestä kodista toiseen, asunut välissä toisten kodeissa ja myös työpaikkani muutti vuodenvaihteessa uuteen osoitteeseen. Muutoissa karsiutuu asioita, se taitaa olla kaikille muuttajille tuttu asia, ja vanhalle kodille on jätettävät jäähyväiset. Uudessa kodissa taas vie aikansa tottua ja löytää omat rutiininsa ja tapansa olla, uusia asioita täytyy ja haluaa hankkia uuden alun kunniaksi. Alussa lähikauppa tuntuu eksoottiselta paikalta – ahaa, täältä löytyy tällaisia tuotteita, ja harmi, sitä yhtä lempiasiaani ei täältä saa. Kadut voivat olla eksyttäviä ja alussa varaa liikaa aikaa tai liian vähän päästäkseen raitiovaunupysäkille ehtiäkseen ajoissa.

Olen oikeassa paikassa, ajattelin, ainakin juuri nyt.

Mutta tulee päivä kun lähikauppa tuntuu jo kodikkaalta ja kassaa moikkaa tuttavallisesti, kun on löytänyt omat oikoreittinsä puiston halki ja tietää mihin aikaan lähteä, että ehtii ajoissa raitiovaunulle. Ja tulee päivä, kun kävelee talonsa ovelle valmiina näppäilemään ovikoodin ja huomaa ajattelevansa, ja tuntevansa: nyt olen kotona.

Akvarelli linnusta sähköjohdolla taustan kuusimetsää ja kesäyötaivasta vasten
Pääskynen vahtii kotiaan juhannusyönä

Näin kävi minulle yhtenä päivänä joskus joululoman aikaan. Ja kun loman jälkeen palasin töihin ja ensimmäisen työpäivän jälkeen taas kotiin asuntooni, se todella tuntui kodilta. Henki oli oikea, valo myös, ja sisään astuessa minut valtasi levollinen, hyvä olo. Olen oikeassa paikassa, ajattelin, ainakin juuri nyt.

Joululoman aikoihin aloin myös olla yhä varmempi, että haluan blogilleni oman kodin. Olin jo kesällä päättänyt, että jos todella aloitan bloggaamisen ja jos se pysyy yllä syksyn aikana, jos into ja innostus tähän jatkuu ja jos keksin yhä uusia ideoita kirjoittamiseen, silloin voisin harkita siirtymistä ilmaiselta blogialustalta, missä aloitin Luonnoksia elämästä -blogin kirjoittamisen, ja perustaa oman blogisivuni. Näin on käynyt, kuten syksyn ja talven mittaan viikoittain kirjoittamista artikkeleista käy ilmi. Pidän bloggaamisesta todella paljon, enkä näe lopettavani vähään aikaan.

Tulin ajatelleeksi, että sitä odotellessa ainakin blogillani voi olla oma koti, ja tässä se nyt on.

Tulin ajatelleeksi näitä kaikkia muuttoja, koteja ja osoitteita uutta blogisivuani rakentaessani. Asunto, jossa asun, on nimittäin vuokrakoti, ja se sopii minulle hyvin tässä elämäntilanteessa. Joku päivä haluaisin kuitenkin omistaa oman kotini, mutta siihen saattaa vielä mennä jonkin aikaa. Tulin ajatelleeksi, että sitä odotellessa ainakin blogillani voi olla oma koti, ja tässä se nyt on. Tärkein on muutettu mukana tänne, muutama asia on karsiutunut pois, toisia on tullut lisää, mutta jo nyt tämä tuntuu kodilta.

Joten tervetuloa, jatketaan ilon, ideoiden, ajatusten ja inspiraation parissa jatkossa täällä!

Samankaltaiset artikkelit

  • Ajatuksia ilokirjasta

    Päätin antaa itselleni haasteeksi tehdä joka päivä yhden kuvan ilokirjaan lokakuun ajan. Saa nähdä, miten siinä onnistun, en nimittäin aina ole kovin hyvä pitämään pitkäjänteisesti kiinni tällaisista itse annetuisesta tehtävistä, joita kukaan ei ole minulta pyytänyt. Tähän asti olen kuitenkin onnistunut tekemään kuvan joka päivä. Niitä on myös kertynyt muutama ylimääräinen, sillä otin varaslähdön jo…

  • Hiljaisuudesta

    Hiljaisuuden huomaa. Näin ajattelin, kun vietin pääsiäistä kesäpaikassamme Keski-Suomessa. Kaupungin huminaan ja ääniin tottuu niin, ettei niihin useimmiten kiinnitä huomiota. Vasta kun tulee rauhalliseen paikkaan keskellä metsää, etenkin kun luonto vasta alkaa heräillä, hiljaisuus on jonkin aikaa kuin paine korvissa. Sitä ei voi olla huomaamatta. Uudestaan ja uudestaan ajattelin: täällä on niin hiljaista. Ihmeellistä kyllä…

  • Syksyn väreistä, äänistä ja tuoksuista

    Tänä syksynä on ollut kiire. Olen aloittanut uudessa työssä ja etsinyt asuntoa. Syksy on liukunut ohitse melkein huomaamatta, enkä ole ehtinyt tarkkailla ja havainnoida vuodenajan muutoksia yhtä paljon kuin yleensä. Päätinkin ottaa aistihavaintoihin loppukiriä nyt kun ruskaa on vielä hetki jäljellä, ja muutaman päivän ajan tunnustella maailmaa erityisen tarkkaavaisesti. Näin ehdin vielä saada mieleeni muistijäljen…

  • Luonnoskirja täynnä iloa

    Tässä tulee luonnoskirjan täydeltä iloa! Sain nimittäin syksyllä aloittamani ilokirja-luonnoskirjan (melkein) kokonaan täyteen. Alla muutamia ajatuksia ilokirjarutiinista ja miten se kannatteli minua läpi harvinaisen kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn. Ilokirja oli tämän kiireisen ja muutoksentäyteisen syksyn pelastaja. Yhteensä maalasin 65 aukeamaa iloisia kuvia, ja maalasin joka päivä tuon reilun kahden kuukauden aikana. Onnistuin maalaamaan kuvan joka…

  • Akvarelleja syksyltä

    Akvarellikesän jälkeen koitti ainakin jonkinlainen akvarellisyksy. Osallistuin syys-joulukuussa akvarellikurssille ja yritin maalata jonkin verran myös omatoimisesti. Kurssin ansiosta sain enemmän kuvia aikaiseksi kuin yleensä syksyisin, aina luonnoksista enemmän harkittuihin töihin. Maalauksia, joihin olin tyytyväinen ei tullut kovinkaan montaa, mutta sen sijaan olen oppinut paljon uutta. Alla muutamia syksyn ja loppuvoden aikana maalaamiani kuvia! Syysmaisemista asetelmiin…

  • Varjoista ja lätäköistä

    Sataa lunta, lumi sulaa taas. Sataa lunta… Välillä aurinko paistaa, sulattaa lätäköitä kadunvarsille ja puiden alle, ja heittää varjoja lumeen ja talojen seinille. Lätäköistä puiden latvoja, taivasta, rakennuksia ja kaikkea muuta voi ihailla pinnan rajatusta peilistä. Seiniltä, lumesta ja kadulta päivän ja yön varjoja voi tutkia ja nähdä maailman eri tavalla kuin yleensä. Oletko sinä…