Lue uudestaan: Kirjoita novelli

Tälle viikolle halusin kirjoittaa novellin tänne blogiin. Yritin ja yritin, mutta siitä ei tullut mitään. Olin yliajatellut aiheen, toivoin siitä liian hienoa ja merkityksellistä, ja sen lisäksi olen mieluummin halunnut maalata, puuhailla ja oleskella ulkona kauniissa kesäisessä Helsingissä.

Mutta eihän sen pitäisi olla niin vakavaa, eikä iso asia! Kyse on luonnostelusta, siitä, että tekee luovaa kirjoittamista matalalla kynnyksellä. Tämä on keskeinen asia, josta haluan täällä blogissa muistuttaa, sekä itseäni että muita. On siis aika palata perusteisiin, eli tässä novellinkirjoitusohje ja kirjoitusvinkkejä kertauksena. Inspiroivaa lukemista ja kirjoittamista kaikille!

”Novelli on haastava laji”, kustannustoimittaja vastasi minulle kun kerran kokeilin onneani ja lähetin kokoelman tarinoita arvioitavaksi. Voihan se olla niinkin, mutta ei sen tarvitse olla. Ei ainakaan minusta. Koska mikä novelli on? Lyhyt tarina vain, hetken mielikuva, joskus pidempi sellainen tai useista koostuva. Kävely kaupungin, metsän tai maiseman läpi, jonka aikana havainnoi elämää. Ei muuta eikä sen enempää.

Seuraavakasi kerronkin, miten novellin voi kirjottaa lyhyessäkin ajassa, eikä sen tarvitse olla ollenkaan vaikeaa.

Avaimia novellin kirjoittamiseen: nopeus ja välittömyys

Kirjoitin viime viikolla julkaisemani novellin suunnilleen tunnissa. Sen jälkeen käytin työstämiseen ehkä puolisen tuntia, ja läpilukemiseen sekä viimeistelyyn ennen julkaisua toisen puolituntisen. En yleensä ole näin nopea kirjoittaja! Olin vain päättänyt, että nyt haluan kirjoittaa novellin tänne blogiin, ja aion käyttää siihen suunnilleen saman verran aikaa kuin jokaiseen muuhunkin artikkeliin täällä. Monesti avaimia novellin kirjoittamiseen ovatkin nopeus ja välittömyys. Näin kirjoitus pysyy kevyenä ja raikkaana, ja paras työkalu tähän on ajastin!

Tässä siis ohje lyhyen novellin kirjoittamiseen:

1. Ota esiin kynä ja paperia, vaihtoehtoisesti tietokone, jossa ainoastaan kirjoitusdokumentti on avattuna näytölle. Ota puhelimesi tai toinen ajastinlaite, laita ajastin soimaan 20 minuutin päästä lempeällä, hiljaisella soittoäänellä ja laita ajastin piiloon (esimerkiksi näytön taakse tai paperin alle). Ala kirjoittaa heti ensimmäistä ajatuksenvirtaa, joka mieleesi tulee, äläkä pysähdy ennen kuin kello soi. Tämä viimeinen on tärkeää!
2. Mikäli kirjoitusta on vielä tuloillaan kellon soimisen jälkeen, jatka kirjoittamista hetken ajan. Jätä sen jälkeen kirjoitus lepäämään. Tee jotain muuta välillä. Itse jätin kirjoituksen kokonaan lepäämään seuraavaan päivään, ja jatkoin uudestaan sen jälkeen.
3. Ota paperi, kynä tai aloitettu tekstidokumentti esiin uudestaan. Ajasta kello soimaan 20 minuutin jälkeen, lue läpi mitä viimeksi kirjoitit ja jatka niin nopeasti kuin vain pystyt.
4. Toista tämä vielä kerran, ja pyri saamaan kirjoitus jonkinlaiseen lopetukseen.
5. Tämän jälkeen kirjoitusta voi muokata. Muuta lauseita sopivammiksi, tarkista kielioppi ja kirjoitusvirheet, vaihda asioiden järjestystä jos tuntuu siltä. Älä kuitenkaan hio kirjoitusta liikaa, ei se ole niin vakavaa. Käytä muokkaamiseen korkeintaan tunti aikaa.
6. Voilà, novelli on valmis!

Vähitellen kirjoitus alkaa yllättää kirjoittajan, kunhan jaksaa jatkaa kirjoitusharjoituksia.

Okei, okei, tiedän. Novelli vaatii vähän enemmän kuin pelkkää ajatuksenvirtaa ja mitä tahansa sanoja, mitä mieleen tulee. Mutta kirjoittamalla tällaisia lyhyitä kirjoituksia toistuvasti, tarinoita alkaa syntyä. Välillä kirjoitukset eivät ehkä ole kovin kertomuksellisia, välillä ne pysähtyvät seinään, välillä kaikkien sotkuisten sananparsien seasta löytyy timantteja, mutta kaikki ympärillä on yhtä mutavelliä. Ei se mitään! Kun uskaltaa, jaksaa ja haluaa jatkaa, jossain vaiheessa harjoitusten seasta löytyy oivallisia tarinoita ja kekseliäitä ilmaisuja. Vähitellen kirjoitus alkaa yllättää kirjoittajan, kunhan tekee lisää kirjoitusharjoituksia. Jos kirjoittaminen kiinnostaa muutenkin, mutta ei ole vielä harjaantunut siinä, voi etsiä kirjoitusryhmän itselleen vaikkapa työväenopiston tai kansalaisopiston kurssitarjonnasta.

Vinkkejä aloittamiseen, jatkamiseen ja lopettamiseen

Keksi kirjoitukselle etukäteen jokin aihe. Valitse vaikkapa jokin esine tai luontokappale paikasta, missä sillä hetkellä olet, ja keksi siitä tarina. Tai katso ulos ikkunasta (jos sellainen on näkösällä), ja kirjoita tarina vastapäisen rakennuksen asukista/ asukeista, itse talosta, tai maisemasta, kadullakävelijöistä tai näkemästäsi eläimestä – riippuen siitä, missä tarinaa kirjoitat.

Kirjoita itsestäsi kolmannessa persoonassa. Keksi siis itsestäsi tarina! ”Hän istuu valoisassa/ synkässä huoneessa vanhassa/ uudessa talossa ja kirjoittaa tarinaa. Tarinaansa aloittaessa, hän ei tiedä että…/ On mennyt viikko siitä, kun…/ Vaikka hän kuinka on yrittänyt, hän ei ole saanut mielestään…”. Voit kertoa itsestäsi sellaisena kuin olet, mutta kuin joku katsoisi sinua ulkopuolelta, tai keksiä itsestäsi aivan uudenlaisen tarinan, kuin eläisit toisessa elämässä.

Keksi alkuun mysteeri, joka pitää tarinan aikana ratkaista. ”Kukaan ei tiennyt, mistä aarrearkku/ miten ruumis oli yön aikana ajautunut rannalle…” tai ”Kaiverrus omenapuun kaarnassa sisälsi viestin vuosisadan takaa, josta kukaan ei vielä tiennyt mitään. Ei ennen kuin…”.

Kirjoita lapsuusmuistoista. Muistele jotain oikein onnellista hetkeä – tai surullista. Kirjoita minä-muodossa tai kolmannessa persoonassa. Kirjoita lempilelustasi, tai lempipaikastasi, lapsuudenystävästäsi tai paikasta, jossa olet joskus asunut. Kirjoita matkasta, jonka joskus teit, tai lempileikistäsi, kirjoita lapsuuden unelma-ammatistasi.

Kirjoita oikein kunnolla irrotteleva teinidraama! Kirjoita ajasta, kun KAIKKI MERKITSI NIIN PALJON, kun kaikki oli tärkeää ja elämää järisyttävää, tai tylsää eikä tapahtunut mitään, ajasta lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Kirjoita omasta teini-iästäsi tai keksitystä, menneisyydessä tai nykyisyydessä. Kirjoita luokan hissukasta, kirjoita koulun koviksesta ja kiusaajasta, kirjoita teiniprinsessan salaisesta barbileikistä kotona kaikilta salassa. Kirjoita empaattisesti ja huomaat, miten maailma alkaa avautua, kun katsoo elämää toisista näkökulmista.

Kirjoita vanhasta aikakaudesta. Kirjoita tulevaisuudesta. Kirjoita toisesta planeetasta. Kirjoita mielikuvitusmaailmasta. Kirjoita omasta elämästäsi, mutta kuin se tapahtuisi jossain aivan muualla.

Kirjoita vanhasta aikakaudesta. Kirjoita tulevaisuudesta. Kirjoita toisesta planeetasta. Kirjoita mielikuvitusmaailmasta. Kirjoita omasta elämästäsi, mutta kuin se tapahtuisi jossain aivan muualla. Keksi itsellesi toinen elämä ja kirjoita siitä. Kirjoita vähän enemmän. Ja vielä vähän enemmän. Minkälaisen elämän eläisit, jos sinulla olisi toinen käytettävissäsi? Entä kolmas?

Kirjoita matkasta, jonka joskus haluaisit tehdä.

Älä epäröi, vaan kirjoita ylös kaikki, mitä mieleen tulee. Kaiken turhan voi poistaa myöhemmin, mutta jokainen ajatuksenvirta voi olla kultakimpale, jonka varaan rakentaa koko tarinan tai sivujuonen – tai se voi johtaa toiseen tarinaan, jonka kirjoitat myöhemmin.

Opi lopettamaan tarina eri tavoilla. Jätä loppu avoimeksi, mystiseksi, mysteeriksi. Kerro nopeutetusti, mitä sitten kävi, ja sen pituinen se. Keksi humoristinen päätös tarinalle. Älä lopeta tarinaa ollenkaan. Lopeta siihen, mistä aloitit. Muuta lopussa tarinan suunta kokonaan. Heitä lopussa kaikki päälaelleen. Keksi lohduttava loppu, kaunis loppu, yllättävä loppu. Ja älä huoli, usein loppu tulee itsestään joka tapauksessa, tavalla tai toisella!

Lue kirjotuksesi ääneen, kun alat muokata sitä. Ääneen lukemalla kuulee, mikä tuntuu ”oikealta” ja mikä turhalta, hassulta tai teennäiseltä, ja saat näin myös paremman kosketuksen kirjoittamiseesi.

Kirjoita, kunnes et jaksa enää kirjoittaa, iltaväsyneenä itsesi nukahduksiin. Kirjoita ensimmäiseksi aamulla, ennen kuin nouset sängystä – etenkin tällöin kirjoitus voi joskus olla hyvinkin aitoa ja samalla myös vähän salaperäistä.

Kirjoita erilaisissa paikoissa! Mene esimerkiksi kahvilaan kirjoittamaan, ja valitse teemasi sinne sopivaksi, tai kirjoita julkisissa liikennevälineissä. Istu puistonpenkille säiden sen salliessa ja kirjoita kaikkien aistien voimalla. Kirjoita, kunnes et jaksa enää kirjoittaa, iltaväsyneenä itsesi nukahduksiin. Kirjoita ensimmäiseksi aamulla, ennen kuin nouset sängystä – etenkin tällöin kirjoitus voi joskus olla hyvinkin aitoa ja samalla myös vähän salaperäistä.

Lue kirjoituksiasi ääneen toisille, jos haluat nähdä – ja kuulla – mitä he niistä ajattelevat. Mutta valitse joku kiltti ystävä tai tuttu, joka osaa sitä arvostaa! Älä pyydä palautetta jos et oikeasti halua sitä, äläkä ainakaan jos aihe on sinulle herkkä tai olet vasta aloittamassa kirjoitusharrastusta. Silloin kannattaa vain kirjoittaa sydämen kyllydestä ja nauttia kaikesta inspiraatiosta, mitä mieleen voi avautua, kun avaa tarinahanat mielessään.

Älä lannistu, jos kirjoitus ei aina onnistu. Seuraavalla kerralla onnistuu paremmin.

Toivotan hauskaa novellin kirjoittamista kaikille aiheesta innostuville!